sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Vuosi väriterapiaa -haaste

Sirpukan solmuissa blogin Mira emännöi vuosi väriterapiaa -haasteen. Haasteen ideana on päättää jokaiselle kuukaudelle väri, tehdä kyseisellä värillä käsityö ja kirjoittaa siitä blogipostaus. Päätin lähteä mukaan, vaikka olenkin melko huono käyttämään värejä. Tai oikeastaan juuri siksi lähdinkin mukaan.

Nyt on aika julkaista värit... Joten tässä ne tulee:

vaaleansininen tammikuu

valkoinen helmikuu

tummanpunainen maaliskuu

musta huhtikuu

turkoosi toukokuu

violetti kesäkuu

vihreä heinäkuu

tummansininen elokuu

oranssi syyskuu

ruskea lokakuu

harmaa marraskuu

kirkkaanpunainen joulukuu

En lähtenyt revittelemään kauheasti, itselleni hankalimmat tulee varmasti olemaan oranssi, vaaleansininen, turkoosi ja kirkkaanpunainen. Loput on enemmän tai vähemmän mieleisiä värejä. Kovin kirkkailla väreillä en nyt ala leikkimään, kun niissä on se pelko, että työt ja mahdolliset jämälangat jää kummittelemaan käyttämättöminä. Minä kun olen enemmän maanläheisten ja murrettujen sävyjen ystävä.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulukalenterivaihto luukut 13-24

Nyt se on taas ohi. Kylläpä oli ihana kalenteri! Toivottavasti ensi vuonna tulee taas joulukalenterivaihto. Tässä vielä postaus luukkujen 1-12 sisällöstä. Valitettavasti kuvat on melko huonoja, pimeä vuodenaika ja puhelimella otetut kuvat takaa sen, että puhelimessa kuva näyttää hyvältä, mutta tietokoneelta katseltuna se on aivan järkyttävä laadultaan.

Lopuista kalenteriluukuista paljastui seuraavaa:

Luukku 13: Kerä Novitan Säde -lankaa ja teepussi.
Luukku 14: Jouluaiheisia tarroja, suklaapukki ja teepussi.
Luukku 15: Kerä Fabel -lankaa, suklaata ja teetä.


Luukku 16: Salmiakkipussi ja teetä.
Luukku 17: Hedelmämix, kakkuohje ja teepussi.
Luukku 18: Drops eskimo -lankakerä ja teetä.


Luukku 19: piparimuotti, pipariohje ja teepussi.
Luukku 20: Minikokoinen koristevillasukka, suklaapatukka ja teepussi.
Luukku 21: Fabel print -lankakerä ja teetä.


Luukku 22: Pieni kerä Drops Muskat -lankaa, lakupatukka ja teetä.
Luukku 23: Suklaalevy ja teetä.
Luukku 24: Neulottu joulupallo, ihana paksu patalappu, servettejä ja teepussi.


maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulukalenterivaihto luukut 1-12

Nyt kun puolet luukuista on avattu, on aika näyttää täälläkin mitä minä olen kalenteristani saanut. Instagramiin olenkin laittanut, aina kolmen päivän luukut yhdessä kuvassa. Olen ollut aktiivisempi instan puolella, kun sinne on niin helppo laittaa kuvia, eikä se vaadi mitään muuta kuin sen, että nappaan kuvan ja lataan sen sinne.

Postauksen kuvat on samoja, joita olen instagramiin laittanut.

Tämän näköisen kalenterin sain. 24 kaunista pakettia, osa lahjapusseissa, osa perinteisissä paketeissa. Innokkaana tutkin paketteja jo ennen joulukuun alkua (en kuitenkaan avannut yhtäkään etukäteen, vaikka olisi kyllä tehnyt mieli). En sitten ollut yhtä hyvä pakkaaja mitä paketin lähettäjä on, niin nämä ei enää mahtunutkaan kunnolla takaisin laatikkoon. :D


Luukku 1: Suklaakalenteri ja teepussi. Aivan mahtava idea tuo suklaakalenteri!
Luukku 2: Novara -röyhelöhuivilankaa ja teepussi.
Luukku 3: Pieni kerä Dropsin Muskat -lankaa, suklaapatukka ja teetä. Kuvassa lanka näyttää pinkimmältä mitä se oikeasti on, tuo väri on kyllä niin minun väri, nappivalinta!


Luukku 4: Joulukortteja, teetä ja salmiakki-laku-patukka.
Luukku 5: Pussillinen suolapähkinöitä ja teetä.
Luukku 6: Itsenäisyyspäivän kynttilä, suklaapatukka ja teetä.


Luukku 7: Josie -lankakerä ja teetä.
Luukku 8: Dracula Piller -karkkipussi ja teetä.
Luukku 9: söpö muistikirja ja teepussi. Vanha muistikirjani onkin kohta jo täyttymässä, joten tämä pääsee jo pian käyttöön. :)


Luukku 10: Merilla -lankakerä, teetä ja suklaapatukka. Kuniin värinen on tuo Merillakin. Hirmu ohut lanka, mitähän kivaa siitä keksisi... ;)
Luukku 11: Pandan minttumuru -suklaalevy ja teetä.
Luukku 12: Koristenauhalajitelma ja teetä.


Teet on juomatta vain siitä syystä, että olin tehnyt itselleni oman teejoulukalenterin ja olen joka päivä juonut kupillisen teetä käyttäen teepussin siitä. En ole niin kova teenjuoja, että osaisin juoda useampaa kupillista päivässä. Kysyin kyllä mieheltäni, että tahtooko hän osallistua päivittäiseen teenjuontiin, mutta kun ei nuo maustetut teet ole ihan hänen makuunsa, niin hän jätti väliin. Mutta ei pelkoa, kyllä mä nämäkin saan vielä juotua. ;)

Oman kalenterin lähti Neuloosiin sairastuneelle. Hän onkin laittanut kuvia kalenteristaan sekä blogiinsa että instagram -tililleen. :)

maanantai 21. marraskuuta 2016

ratsastajan lapaset + säärystimet

Tein ratsastuslapaset. Ideana näissä on se, että pikkusormi on irrallaan muista sormista, ratsastaessa kun ohja kulkee nimettömän ja pikkusormen välistä, niin tavallinen lapanen ei oikein toimi. Luultavasti nämä ovat käyttökelvottomat, mutta halusin tehdä ne silti. Ensinnäkin epäilen näiden kestävyyttä. Toiseksi epäilen, että nämä luistavat ohjissa, ratsastaessa ohja ei saisi löystyä kesken kaiken.

Lankana minulla oli luultavasti Novitan Nalle. Tämä kerä oli aloitettu ja olen saanut sen äidiltäni eikä siinä ollut enää vyötettä. Äitini käyttää lähinnä Novitan lankaa ja tämä on ohuempaa kuin 7 veljestä. Päättelin, että tämän täytyy olla Nallea. Erityistä ohjetta minulla ei ollut. Nämä ovat muuten kuin normaalit lapaset peukalokiilalla, mutta pikkusormi on tehty kuten sormikkaihin.


Tein myös jokin aika takaperin tuollaisen betonisen käden, valoin betonia siis kumihanskaan. Ajattelin, että olisi helpompaa kuvata käsineitä, kun saisi toisen niistä vedettyä irtokäteen. No, eipä tuo ihan onnistunut, tuli vähän pullukka käsi, enkä nyt tiedä näyttääkö tuo lapanen tuossa kädessä yhtään sen paremmalta kuin sellaisenaan pöydällä oleva... No, onpahan ainakin kokeiltu.

Minäkin olin yksi heistä, joka ihastui Novitan 7 veljestä Polarikseen. Etenkin tuo oranssi-violetti oli minusta upea, joten olihan sitä ostettava. Tein siitä lyhyet säärystimet, ja pakko sanoa, että tuo Polaris oli kyllä huomattavasti kauniimpaa kerällä kuin neuleena. Mallina näihin toimi Novitan ensimmäisen sukkalehden ohje "kärki auki -sukat". En vain tehnyt näitä sukkina, vaan tein pelkät varret.


sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Varpaista varteen polvisukat

Mulla on selvästi "opetellaan uutta -syksy". Opettelin jo palmikon neulomisen, nyt oli vuorossa varpaista varteen neulotut sukat. Syy siihen, miksi neuloin nämä varpaista varteen, on se, että halusin mahdollisimman pitkän varren, mutta minulla ei ollut hajuakaan kuinka pitkiin varsiin lanka riittää.

Lanka oli aluksi vyyhdillä, kerin sen kahdeksi samankokoiseksi keräksi. Ja no, se olisi riittänyt vaikka mihin, lankaa jäi vielä sellaiset 100 grammaa yli, kun sitä alunperin oli noin 220 grammaa. Tulipahan kuitenkin opeteltua uusi tapa tehdä sukat. Ihan kivaa vaihtelua, mutta minä neulon mieluummin kyllä perinteisesti varresta varpaisiin.

En tehnyt näitä tietyllä ohjeella, vaan yhdistelin useampaa ohjetta. Jalkaterä ja varren alaosa on neulottu 44 silmukalla, jonka jälkeen tein lisäyksiä ja loput varresta neuloin 60 silmukalla.

Ideana oli, että toisen sukan varpaat on vaaleat, toisen tummat. Vähän harmittaa tuo selkeä raita toisessa sukassa, mutta en anna sen häiritä liikaa.

Tämän langan ostin elokuussa Latviasta, en oikeastaan tiedä tästä langasta muuta kuin että se oli puoli-ilmaista. Katsotaan miten kestää sukissa, etenkin, kun tarkoitukseni oli neuloa näistä talveksi itselleni tallisukat, nuo ratsastusvaatteet kun ei mitään kovin lämpimiä ole, eikä meillä ole maneesia (ratsastushalli) käytössä. Muutaman kerran sain kokeilla silmukkamääriä ennen kuin alkoi vaikuttaa siltä, että sukista tulee sopivan kokoiset.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Blogger Recognition Award-tunnustus


Sain palkinnon/tunnustuksen. En tiedä mitä ajatella, koskaan aiemmin pieni tuntematon blogini ei tällaista ole saanut. Kiitos Sirpukan solmuissa -Miralle tästä.

Palkinnon idea:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
4. Mainitse ja linkitä blogi joka sinut nimesi.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.

Kuinka aloitin bloggaamisen?
Tämähän on jo toinen taivahan talikynttilät -blogi. Ensimmäisen tein ikuisuus sitten WordPressiin. Tällöin blogini koski lähes pelkästään korunvalmistusta. Jossain vaiheessa kirjoittaminen jäi ja kävin kaikessa hiljaisuudessa vain poistamassa koko blogin. Myöhemmin halusin taas aloittaa bloggaamisen, joten päätin perustaa taivahan talikynttilät uudestaan. Tällä kertaa tänne bloggeriin. Jossain vaiheessa taas bloggaaminen jäi, kaikki lukijat katosivat, enkä enää kehdannut jatkaa ilman toimenpiteitä: poistin kaikki vanhat postaukset ja aloitin alusta samassa osoitteessa.

Kuten varmaan monelle muullekin, oli minullekin blogin nimen keksiminen melko vaikeaa. Mikään ei kuulostanut sopivalta. Olen aina pitänyt sanonnasta "voi taivahan talikynttilät", joten siitä blogini sai nimensä. Ajattelin, että se on helposti muistettava, se ei leimaa blogiani yhteen tekniikkaan ja se on erilaisempi kuin nämä "etunimen elämää". Ja koska sain tämän tunnustuksen, on pääteltävä, että ainakin yhden henkilön mieleen blogini on jäänyt. ;)

Pääsyy blogin pitämiseen minulla on sama kuin usealla muullakin: halu pitää kirjaa tekemistään töisä. Samalla tulee myös vaihdettua ajatuksia ja ideoita muiden harrastajien kanssa.

Ohjeita aloitteleville bloggaajille
1. Ole sosiaalinen, mutta älä tyrkytä itseäsi. Tästä saisin ottaa itsekin hieman oppia, minä nimittäin en ole kovin sosiaalinen, lupaan parantaa tapani. Facebookissa on hyviä ryhmiä, joihin voi ja uskaltaa linkittää oman bloginsa. Samoin toisten blogeihin kommentoimalla saat vierailijoita blogiisi, eikä koskaan tiedä kuinka monta uutta lukijaa sieltä saat. Älä kuitenkaan lähde siihen "jos liityt mun blogiin lukijaksi, niin mä liityn sun". Etenkin suosituimmissa blogeissa se aiheuttaa vain ärtymystä.
2. Kerro rohkeasti epäonnistumisista. Tuntuu, että monet kertovat vain onnistuneista töistä, mutta minusta tuntuu, että pääsen lähemmäksi toista bloggaajaa, kun hän välillä kertoo, miten joku työ meni totaalisen pieleen. Kaikkihan me epäonnistumme joskus.
3. Tee blogistasi oman näköisesi, mutta pidä se kuitenkin selkeänä. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan vierailla omassa blogissa myös eri selaimilla ja laitteilla, se kun voi olla hieman erinäköinen eri selaimilla. Näin voit varmistaa, että se näyttää aina siltä kuin on tarkoitus. Käsityöblogeilla monesti ylälaidan bannerina on vain blogin nimi tai yksi valokuva, itse lainasin idean omaani hevosblogeista. Niissä usein on todella upeita bannereita. Myös muita ideoita voi hakea erilaisista blogeista, ei tarvitse juuttua juuri oman harrastuksen blogeihin.

Kenelle minä haluan lähettää palkinnon?
Minäkin palkitsen vain kolme, vaikka ohjeess käskettiin kymmenen blogia palkitsemaan.
1.  Koukussa 
Ihastuttava nuoren tytön blogi, nyt valitettavasti hiljentynyt, jospa tämän avulla vielä heräisi henkiin.
2.  Käsitöiden vallassa
Yksinkertainen blogi, jossa kuitenkin tehty monipuolisesti erilaisia töitä.
3. Virkattu Ruutu 
Virkkaajan blogi, jossa on aivan upeita töitä. Tämä toimii hyvänä inspiraation lähteenä.

Valitsin tarkoituksella vähän pienempiä blogeja, jos vaikka saataisiin näille hieman lisää näkyvyyttä, sen nämä kaikki kolme ainakin ansaitsisivat. ;)

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Lapaset ja villasukat

Jo jokin aika takaperin sain valmiiksi lapaset. Lankana minulla oli punakirjava Novitan Sointu ja ohje löytyi Novita kevät 2015 lehdestä. Varsinaisesti minulla ei näille olisi ollut tarvetta, mutta lanka vaan oli niin kivan näköistä, että en voinut jättää sitä kauppaan.

Jollain yksivärisellä langalla kuvio olisi varmaan tullut paremmin esille, mutta itse tykkään näistä näinkin: kaukaa ja todella läheltä katsottuna malli näyttää vain "muhkurapinnalta", mutta normaalilta katseluetäisyydeltä kuvio kuitenkin näkyy riittävän hyvin. Yksi ongelmakin minulle tuli vastaan:olin tekevinäni täysin ohjeen mukaan, mutta jostain syystä nuo langan "kiepautukset" tulivat minulla kuvion pohjalle eikä kuvion risteyskohtiin, kuten ohjeessa. En saanut ongelmaa ratkaistua, joko minulla jäi jotain huomaamatta ohjeesta tai sitten siinä oli virhe. Ehkä myös tuon takia kuvio vähän katoaa..


Ja sitten villasukat: alunperin olin ajatellut esitteleväni nämä omassa postauksessaan, mutta päätin yhdistää nämä samaan, jotta kummatkaan ei jäisi roikkumaan esittelemättä... Ohje villasukkiin löytyi vanhemmasta Novitan sukkalehdestä ja lankana oli harmaa Novitan Sukkis. En tiedä onko sitä lankaa enää olemassakaan, tämä löytyi mummini asunnosta ja täytyihän minun yksinäinen lankakerä pelastaa. Tässäkin työssä seurasin ohjetta täsmällisesti ja nämä menivät ihan nappiin. Myös koko on todella hyvä, nämä ovat juuri sopivan napakat jalassa.


Ennen näitä en ole koskaan tehnyt mitään palmikkoneuleita. Luulin, että niitä on hirveän vaikea neuloa. No, eipäs olekaan. Nyt kun kokeilin, niin ihastuin niin paljon, että luvassa on lisää palmikkoja. ;)

tiistai 16. elokuuta 2016

pari nopeaa välityötä

Ilmeisesti valmistaudun jo syksyyn ja talveen. Virkkasin nimittäin pannan ja tossut. Tossut tein huvin vuoksi, pannalle minulla on oikeasti käyttöä. Panta on virkattu Dropsin Limasta ja tossut Novitan Kajosta.

Pantaan minulla ei ollut mitään ohjetta, aloin vaan virkkaamaan ketjusilmukoita ja sovitin päähäni milloin niitä on riittävästi. Yhdistin ketjusilmukat ympyräksi ja seuraavan kerroksen virkkasin kiinteillä silmukoilla. Sen jälkisen kerroksen virkkasin pylväillä. Ja sitten taas kiinteillä silmukoilla. Eli joka toinen kerros on kiinteitä silmukoita, joka toinen pylväitä. Halusin pannan peittävän korvat kokonaan, joten sovittelin sitä aina välilä päähäni. Kun kerroksia oli riittävästi, virkkasin yhden kerroksen vielä piilosilmukoilla. Lopuksi virkkasin lyhyemmän pätkän tasona, tähän virkkasin ketjusilmukoiden jälkeen kerroksen pylväitä ja kerroksen piilosilmukoita. Ompelin sen pantaan kiinni koristeeksi.


Tossuihin ohje löytyi Neulo 1/2016 -lehdestä. Tossujen ohje oli selkeä ja tossut valmistuivat nopeasti ja helposti. En tiedä miten tuo Novitan Kajo kestää tossuissa, enkä tiedä tulenko koskaan noita tossuja käyttämäänkään, vaikka ne niin söpöt onkin. En vain oikein tiedä miten ja missä tuollaisia käyttäisin. Lähinnä teinkin ne vain siksi, että ne olivat niin suloiset.


sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Minulla jäi joskus hirveästi ylimääräistä viininpunaista Novita Rosea. Pitkään olin jo halunnut tehdä siitä itselleni hihattimen, ja nyt sen viimein tein. Halusin tehdä sen salomoninsolmuilla. Enkä edes osannut koko salomonin solmuja. Nyt osaan. Itseasiassa salomoninsolmuja oli todella helppo virkata, hankalinta oli pitää "pitkä silmukka" joka solmussa yhtä pitkänä. Yllättävän hyvin onnistuin. Kokemuksesta voin sanoa, että käyttäkää harjoitteluun jotain muuta lankaa kuin Rosea, harjoitellessa usein joutuu purkamaan ja Rose on kamalaa purettavaa.

Ohjeena minulla oli tämä. En vain tehnyt hihattimesta niin leveää kuin ohjeessa, halusin istuvammat hihat enkä lepattavia lörppöjä. Ensimmäisen hihan tein myös valmiiksi heti kun pituutta oli riittävästi, totesin, että tekelettä on helpompi sovittaa päälle, kun saan toisen käden työnnettyä valmiiseen hihaan. Tällä halusin varmistaa, ettei hihoista tule liian pitkät.



Kuvien laatu on todella karsea, syytän tästä miestäni, joka ei osannut käyttää kameraa ja itseäni, kun en osannut oikein kuvia pelastaa kuvankäsittelyohjelmalla. No, opinpahan jotain: joko otan kuvani itse jalustan ja kaukolaukaisijan/itselaukaisun avulla tai sitten mies kuvaa vain puhelimella tai omalla kamerallaan.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Heinäkuun haastetyö(t) penaali ja kangaskassi

Olen jo pitkään seurannut silmukan ytimestä-haastetta ja vihdoinkin tuli aihe, joka innosti minut lähtemään mukaan. Silmukan ytimestä haaste on Silmukan saalistus -blogin Maijan ja Pipon ytimestä -blogin Sinin yhteinen haaste. Joka kuukauden alussa he antavat Silmukan ytimestä blogiin aiheen, josta käsityö tehdään ja mukaan voi lähteä, jos aihe inspiroi. Työn valmistamiseen on aikaa kuukausi, mutta jos työ on valmis jo aiemmin, sen saa esitellä koska haluaa.

Tämän kuun aihe on LUONTO. Ensimmäisenä minulle tuli mieleen kukat ja perhoset. Kukkien ja perhosten jälkeen aloin miettiä lintuja. Niiden jälkeen sain paljon muitakin ideoita, mutta ne olisivat sopineet paremmin, jos aiheena olisi ollut puutarha, joten päätin hylätä ne.

Olin vähän aikaa takaperin suunnitellut ompelevani itselleni penaalin. Kaivelin kangasvarastoani ja löysin palan harmaata kangasta, jossa on violetteja (ja jotain muitakin värejä sinä on, mutta violetti on pääosassa) kukkia ja perhosia. Jes. Kukat ja perhoset yhdessä kankaassa. Ompelin penaalin tällä ohjeella, minun omani on versio a.


En kuitenkaan päässyt enää yli lintu-ajatuksestani, joten tein haasteeseen lisäksi kangaskassin. Kangaskasseillehan on aina tarvetta, ainakin minulla. Mitään erityistä ohjetta minulla ei tähän ollut, kangaskasseja on tullut tehtyä niin paljon, että ne sujuu täysin ilman ohjeitakin. Kankaaksi valitsin vanhan, mutta siistin ja ehjän lakanan. Kun muutamia vuosia sitten vaihdoimme sänkymme isompaan, en heittänyt pienemmän sängyn aluslakanoita pois juuri sen takia, että niistä saa hyvää kangasta.

Kun olin ommellut kassin, aloin etsimään sopivaa kuvaa linnusta. Se löytyikin nopeasti, joten pääsin valmistamaan sabluunaa. Tulostin kuvan, hankasin paperin nurjalle puolelle kuivapastelliliitua ja teippasin paperin pahville. Piirsin linnun ääriviivat kuvaa pitkin, taustalla ollut kuivapastelli jäljensi sen alla olevalle pahville. Irroitin paperin pahvista ja leikkasin sabluunan lasilevyn päällä kirurginveistä käyttäen.

Kun sabluuna oli valmis, sovitin sen hyvään kohtaan kassia ja töpöttelin vaahtomuovinpalalla kangasväriä kassiin. Kangasväri oli niin löysää, että vähän sitä karkasi sabluunan reunan alle, mutta olin varautunut tähän. Annoin työn kuivua ja korjasin levinneet kohdat mustalla tussilla, linnusta tuli lopulta hieman pullukampi mitä siitä oli tarkoitus tulla. Lopuksi piirsin harmaalla kangastussilla linnun alle oksan. Odottelin kuivumista, silitin työn (jotta kuvasta tulee vedenkestävä) ja tein saman toiselle puolelle.



Molemmat onnistuivat yli odotusten ja aivan varmasti käytän molempia. Etenkin, jos syksyllä aloitan koulun... ;)

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Minullakin on nyt oma happypotamus

Voi juku. Nyt taas tein jotain mitä luulin, etten ikinä osaisi. Nimittäin Happypotamuksen, The Happy Hipon. Ensinnäkään, en osaa hyvin englantia, hipon ohjehan on englanniksi. Ja se on PITKÄ. Toisekseen, en koskaan aikaisemmin ole tehnyt afrikankukkia. Ja niin vain minä tein hipon. Eikä se edes ollut vaikeaa.

Lankana minulla oli Novitan 7 veljestä, väreinä viininpunainen ja musta. Koukun koko minulla oli 3,5, kokeilujeni perusteella se oli minulle sopivin. Harjoittelin nimittäin jämälangoilla afrikankukkia ennen varsinaisten hippoon menevien kukkien tekoa, olisi hyvä tehdä koetilkkuja muistakin töistä...
Ohje löytyy Ravelrysta ja se on maksullinen.

Ohje oli todella hyvin tehty ja vaikka en englantia kovin hyvin osaakaan, niin tätä oli helppo lukea, ainakin pääpiirteittäin ymmärsin kaiken. Asiaa helpotti myös hyvät ja selkeät kuvat, niin valokuvat hipon kasaamisesta kuin piirretyt "kaaviot" eri muotoisista afrikankukista.


Aivan täydellinen tästä ei tullut, vaikka tein tämän (korvia lukuunottamatta, olisi kannattanut lukea ohje loppuun ennen kuin rupeaa innoissaan virkkaamaan) täysin ohjeen mukaan, jäi tämä vähän muhkuraiseksi. Miten kaikki muut ovat saaneet tehtyä niin siistit ja tasaiset hipot? Myös täytevanu näkyy rei'istä melko paljon. Onneksi tämä on minulle itselleni koristeeksi, joten pienet epätäydellisyydet ei haittaa.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Virkattu tyynynpäällinen

Olen rakastunut pitsikukkakehikon avulla tehtäviin kukkiin, joten teinpä sillä tekniikalla tyynynpäällisen. Lankana käytin harmaa-beigeä Novitan Aaltoa. Alkuperäinen ohje löytyy Novita kesä 2010 lehdestä tai täältä. Minun tyynyyni ei tullut noin montaa kukkaa ja käytin siinä vain yhtä lankaa. Olen tehnyt tällä tekniikalla jo melko monta työtä. joten ohjeesta otin lähinnä idean.

Ensin ompelin sisustustyynylle harmaan tyynyliinamaisen pussukan, jotta saisin tyynyn näyttämään siistiltä. Tämän jälkeen vasta aloin tekemään itse kukkia. Kun kukkia oli riittävästi, sujautin tyynyn sisään ja ompelin kukat kiinni toisiinsa alareunasta. Eli virkkasin kukista aluksi pussin ja vain yksi sivu jäi auki. Tyynynpäällinen ei ole irroitettavissa tyynystä, joten ei passaa sotkea tätä. ;)


sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kirjoneulevillasukat

Minulla oli kahtaväriä Dropsin Fabel -lankaa, ja halusin tehdä niistä yksinkertaiset kirjoneulesukat. Aloitin ohjeen metsästämisen Novitan sivuilta, eikä minun muualta tarvinnutkaan etsiä, kun löysin nämä sukat. Aloitin neulomisen ihan ohjeen mukaan, mutta päästyäni kiilakavennuksiin, totesin, että näihin menee mustaa lankaa ihan liian vähän, joten päätin poiketa ohjeesta ja tehdä terän suoraan osaan vielä yhdet kuviot.

Omassa kuviossa on ensin kuusi kerrosta, jossa joka toinen silmukka on violetti ja joka toinen musta. Näiden kerrosten jälkeen neuloin kuusi kerrosta pelkkää mustaa, ja näiden kerrosten jälkeen neuloin vielä kuusi kerrosta joka toinen silmukka violetilla, joka toinen mustalla. Myös kärkikavennukset tein erilailla kun ohjeessa. Ohjeessa tehtiin nauhakavennukset, mutta ne ei oikein istu minun jalkaani, joten päätin tehdä tavallisen pyöreän kärjen.

Tässä kuvassa terän kuvio näkyy kivasti.
Toinen syy poiketa ohjeesta ja tehdä teräänkin kuvio, oli se, että käytän paljon leveä(hkö)lahkeisia housuja, joten lahkeet on yleensä sukkien päällä, eikä varret näy. Jos en olisi tehnyt terään kirjoneuletta, ei kukaan olisi tiennyt näiden edes olevan kirjoneulesukat.

Tässä koko sukka. Sopii kivasti meidän olohuoneen mattoon. Ai miten niin tykkään violetista?



sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Peitto puolessa välissä, kevään keskeneräisten osalta valmis

Mä tein sen! Mä sain kun sainkin kaikki kevään keskeneräiset valmiiksi. Tai no, valmishan tuo peitto ei ole, mutta tavoitteenani oli tehdä valmiiksi 30 palaa, ja minä tein 34.

Peiton neulon harmaasta Novitan Aava -langasta. Halusin, että peitto koostuu paloista, enkä halunnut liukuvärjätyn langan värien kulkevan järjestyksessä, vaan että työssä voi olla suurehkoja tummia tai vaaleita alueita. Yhden palan koko on 15 cm x 15 cm. Neule on sileää neuletta.


Paloja tulee yhteensä 60. Sen lisäksi teen työhön ainaoikealla neulotut reunukset, jolla toivon saavani kuriin tuon sileän neuleen rullautumisen. Tavoitteenani on saada syksyyn mennessä työ täysin valmiiksi.

lauantai 30. huhtikuuta 2016

"kultainen" nipsulaukku

Viides Kevään keskeneräinen valmiina. Enää yksi kesken, sekin on jo hyvällä mallilla...

Tämä nipsulaukku oli ikuisuusprojekti. Ensin minulta loppui kultaiset nipsut kesken, sitten kun sain kerättyä niitä taas tarpeeksi, loppui motivaatio. Nyt tämä kuitenkin on valmis. En ala kirjoittamaan ohjeita siitä kujinka nipsulaukkuja virkataan, mutta kirjoitan "ohjeen" siitä kuinka kasasin tämän. Minulla ei tähän ollut mitään ohjetta, vaan tein tämän valokuvan perusteella.

En tiedä kuinka tarkasti ihmiset esikäsittelee nipsut, mutta minä teen näin: ensin irroitan mahdollisen kiinnityslenkin nipsusta. Sen jälkeen viilaan kiinnityskohdan tasaisemmaksi ja sitten pesen ja kuivaan nipsut.

Tässä esikäsiteltyjä nipsuja.
Seuraavaksi virkkasin nipsuista jonoja. Yhteen jonoon tuli 20 nipsua ja virkkasin ne yhteen molemmista reunoista.




 Virkkasin kaksi nipsujonoa yhteen. Nipsujonot kiertyvät toistensa ympäri, vähän kuin joku punos.

kaksi nipsujonoa liitetty toisiinsa.

 Kun yhteenliitettyjä nipsujonoja alkoi olla enemmänkin, aloin virkata niitä toisiinsa kiinni. Kiinnitin "nipsujonoparit" toisiina kolmesta kohtaa: molemmista päistä ja keskeltä. Yhteensä laukussa on 12 nipsujonoparia, eli 24 nipsujonoa. Kun laukun kuori oli valmis, virkkasin pohjan. Pohjaan tuli kaksi riviä nipsuja, kummassakin rivissä on 15 nipsua. Valmiin pohjan virkkasin muuhun laukkuun kiinni. Samalla virkkasin myös laukkuun kahvat/sangat. Kaksi kahvaa, 35 nipsua per kahva. Virkattu molemmin puolin. Sangat kiinnitin laukkuun ompelemalla.

Pohja kiinnitettynä paikoilleen.

 Viimeisenä oli aika ottaa omelukone esiin ja ommella laukulle vuori. Tummanruskea jämäkangas pääsi käyttöön. Mittasin laukun kuoren ja tein sisukset sen mukaan. Normaalisti nipsulaukkuihin olen jättänyt vuoripussukan saumat ulkopuolelle, mutta tässä työssä ne näkyisi kuoren aukoista ulos, joten käänsin saumat sisäpuolelle. Lopuksi ompelin vuorin kuoren sisälle.

Laukun sisusta
Kappas... Valmista tuli. :)





keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

kukkia seinille

Kevään keskeneräiset -haasteen innostamana päätin tehdä muutkin keskeneräiset valmiiksi. About vuosi sitten innostuin tekemään wc-paperirullien "hylsystä" kukkia. Päätin jo silloin, että niistä tulee seinäkoriste makuuhuoneeseemme. No, ensimmäinen osa valmistui joskus viime kesänä, mutta loput vaan jäi ja jäi roikkumaan. Nyt viimeinkin sain työn valmiiksi.

Tämä osa odotti loppupätkää vaikka kuinka kauan...

Ja tällainen siitä lopulta tuli!
Halusin kukkien menevän nurkan yli toiselle seinälle, joten jouduin vähän miettimään, että miten sen toteutan. Keksin kuitenkin toteuttaa sen puolikkailla kukilla, jotka "yhdistyvät" nurkassa toisiinsa. Kahtena osana tuo on, toinen osa seinällä ja toinen osa tuolla verhokotelossa.

Kukat näytti aluksi hieman tylsiltä, joten liimasin mustat napit kukkien keskelle. Kaikki kukat on maalattu harmaiksi. Lähikuvassa kukka on aika rosoinen, mutta ei sitä tuolta seinältä kukaan näe. ;)


keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Huovutetut patalaput

Sain joulukalenterivaihdosta Novitan Joki -lankaa ja ohjeen pesukonehuovutettuihin patalappuihin. Eihän ne sitten onnistuneet, vaikka täysion ohjeen mukaan tein ne. Taisi pesukoneeni olla liian tehokas, kun lapaset huovutuksen jälkeen olivat lapselle sopivaa kokoa. Niin, mikäli sillä lapsella olisi spagetin ohuet peukalot.

Innostuin kuitenkin pesukonehuovutuksesta, joten ostin lisää Joki -lankaa. Päätin tehdä patalaput, sillä ajattelin, että ne eivät voi mennä kovin pahasti pieleen, niissä kun koko ei ole ihan justiinsa. Ei ne mennytkään. Ne onnistui oikein hyvin. Niistä vain tuli todella tylsät. Ei-minkään-väriset harmaat. Onneksi tajusin kaivella kätköjäni ja löysin kivoja eri värisiä huovutusvilloja. Päätin siis neulahuovuttaa patalappuihini kukat. Ja ehkäpä olen tullut hulluksi, kun päätin tehdä kukista siniset.

Unohdin kuitenkin täysin, että jollain ne pitäisi ripustaakin, joten päätin ommella joulukalenterivaihdosta saamastani hand made -nauhasta niihin lenkit. (Nauha ei siis ole käsin tehty, vaan siinä lukee "hand made".)

maanantai 4. huhtikuuta 2016

nipsulaukku... taas.

Taas yksi nipsulaukku valmistui. Tällä kertaa päätin tehdä laukun etuosaan kaksi "kukkariviä", nekin tietysti tölkkinipsuista. Kukkarivien nipsut on virkattu yhteen viininpunaisella langalla, loput nipsuista mustalla langalla. Kooltaan laukku on noin 20cm x 30 cm x 5 cm, joten se on suurin tekemäni nipsulaukku.



Tämäkin on mukana kevään keskeneräiset -haasteessa. Enää kaksi kesken... ;)