tiistai 11. heinäkuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, heinäkuu

Taas tuli haasteen työ valmiiksi. Kyseessä on Sirpukan soluissa -blogin järjestämä vuosi väriterapiaa. Tämän työn kanssa oli oltava ajoissa, sillä minulle on jäänyt vähän huono maku pesukonehuovutuksesta, ne työt on lähes aina enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Piti siis varautua siihen, että tämä menee piloille ja joudun keksimään jonkun muun työn. Tällä kertaa onnistuin.

Heinäkuun värini oli siis vihreä. Ja työ oli huovutettu säilytyskori. Ei tuosta minun työstä ihan noin "tasaista" tullut, mitä ohjeen kuvissa on, mutta aika hauska kuitenkin. Tuntui, että kori jäi vähän vaisuksi, niin virkkasin kirjavasta Novitan Joki-langasta kukan, jonka myös huovutin koneessa. Se ei ihan onnistunut, ei näyttänyt kukalta eikä sitä lankaa tietenkään ollut toiseen yritykseen. Päätin kuitenkin käyttää kukan, ompelin siihen valkoisella (samalla langalla ompelin korin kasaan) langalla tuollaiset viirut, joiden tarkoitus on erottaa terälehdet toisistaan. Ei se kovin hieno ole vieläkään, mutta saa kelvata. Koska itse korikin on vähän vinksallaan, niin se saa tosiaankin näyttää itse tehdyltä!


Ja tuttuun tapaan linkit aiempiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, kesäkuu

Vihdoinkin myös kesäkuun työ vuosi väriterapiaa -haasteeseen on valmis. Uskomatonta, että jo puolet haasteesta on takanapäin. Kesäkuun väriksi valitsin violetin, yhden suosikkiväreistäni. Innostuin vasta nyt näistä langoista, joissa on heijastavaa lankaa mukana, joten päätin tehdä työni sellaisesta langasta, kun Prismasta sopivasti löytyi violetti Red heart reflective -lankaa.

Mitään ihmeellistähän näissä säärystimissä ei ole, pelkkää joustinneuletta alusta loppuun. Halusin olla varma, ettei säärystimet lähde ainakaan ylöspäin nousemaan, kun tein nämä talli- ja ratsastuskäyttöön, joten ompelin kumilenkit alareunaat. Siis sellaiset, mitä ainakin lasten ulkohaalareissa näkee paljon. Jos vaikuttaa siltä, että nämä lähtevätkin rullautumaan nilkkaan (ainakaan sovitusvaiheessa niin ei käynyt...), niin sitten lisään yläreunaan säärystimen ympäri menevän kuminauhan.


Kauniithan nämä eivät ole, mutta onneksi hevosia ja muita tallityttöjä ei haittaa ulkonäkö. ;)


Eihän nämä oikeaa heijastinta korvaa, mutta hyvin ainakin salamavalossa näyttää heijastavan.

Ja taas muistuttelen teitä myös aiemmista haastepostauksista:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu

maanantai 15. toukokuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, toukokuu

Toukokuukin on jo puolessa välissä. Ja toukokuun vuosi väriterapiaa -haastetyö on valmis, ollut jo tovin... Tällä kertaa värinä oli turkoosi. Turkoosi ei ole minun värini, mutta jostain syystä pidän tästä työstä silti. Tässä vielä linkki postaukseen, jossa esittelen jokaisen kuukauden värin.

Tässä kuussa virkkasin pussukan. Tai penaalin. Tai meikkilaukun. Tai miksi kukakin noita tuollaisia kutsuu. Minulla on pidemmän aikaa ollut tällaiselle tarve, kun laukussa/repussa kaikki menee sekaisin enkä löydä sieltä mitään. Tänne ajattelin jemmata ainakin käsi- ja huulirasvan.

Ohjetta ei ollut. En tiedä mitä turkoosi lanka on. Olen sen äidiltäni saanut, vyötettä ei ole. Koska se on peräisin äidiltäni, on se todennäköisesti jotain Novitan lankaa, mutta mitä ja miltä vuosikymmeneltä...?

Virkkasin vain kiinteitä silmukoita edestakaisin. En laskenut mitään silmukoita tai kerroksia, katsoin vain silmämääräisesti milloin näyttää hyvältä. Lopulta taitoin neliön tulevaan muotoonsa ja virkkasin tummansinisellä Novitan Cotton-bamboo -langalla ympäri. Ompelin napit ja tajusin unohtaneeni tehdä napeille lävet. No, hätä ei ole tämän näköinen, virkkasin sitten jälkeenpäin rinkulat napinläveiksi.


Ja muistutuksena vielä loppuun kaikki aikaisemmat haastetyöt:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, huhtikuu

Taas valmistui haastetyö vuosi väriterapiaa -haasteeseen.  Tästä pääset katsomaan minkä värin olen valinnut millekin kuukaudelle. Tällä kertaa kuukauden väriksi valitsin mustan. Luulin, että tällaiselle mustan ystävälle tämä väri olisi helppo, mutta liikaa mustaa lankaa omistavana meinasi tulla vaikeuksia langan ja työn valinnassa.

Jo viime vuoden puolella löysin Elengiina -blogista ihanat kukkalapaset ja päätin, että sellaiset on saatava. Nyt vihdoinkin toteutin ne. Elengiinan ohje oli selkeä eikä lapasten tekeminen olisi helpompaa voinut olla. Minä ompelin lapasten sisään vuorin. Ne tein tällä ohjeella, tosin minulla kankaana oli ohutta villakangasta.


Ja loppuun vielä linkit aiempiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Broken seed -villasukat

Mä tulen näiden villitysten kanssa jäljessä. Joskus puoli ikuisuutta sitten nuo broken seed -kuvioiset villasukat oli kova juttu, kaikki tekivät niitä. Paitsi minä. Taas päästään tähän, luulin, että se on vaikeaa. Lupaan, etten enää (ainakaan vähään aikaan) tule kertomaan kuinka opettelin uuden tekniikan, jota luulin vaikeaksi ja se paljastuikin helpoksi. :D Huvikseni otin selvää miten tuollaista pintaa neulotaan. Ja sitten olikin jo tartuttava puikkoihin.

Tilasin viime vuoden lopussa Lankamaailmasta kasan erilaisia lankoja. Osalle oli jo selvillä käyttötarkoitus, osan ostin vain ulkonäön vuoksi. Tämä tummanpunainen Nordian Ville oli yksi niistä, joita ostin vain värin vuoksi. Ja yllättävän nopeasti se pääsikin käyttöön. Myös tuo tummanruskea on Nordia Villeä.

Taaskaan minulla ei ollut ohjetta. Varren yläosaan neuloin 2o-2n -joustinneuletta ja sen jälkeen aloitin broken seed -kuvion. Neuloin sitä aina 8 kerrosta, eli kaksi kertaa "mallikerran". Sen jälkeen neuloin neljä kerrosta sileää punaisella, 8 krs broken seediä jne. Juuri ennen kantapäätä neuloin 8 kerrosta 2o-2n joustinneuletta. Näihin sukkiin neuloin tiimalasikantapään, sitäkään en ole aiemmin neulonut.

Broken seed "mallikerta":
1. krs: oikeaa punaisella langalla
2. krs: 1o-1n tummanruskealla langalla
3. krs: oikeaa punaisella langalla
4. krs: 1n-1o tummanruskealla langalla


torstai 16. maaliskuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, maaliskuu

Jos kolmas työ valmistui vuosi väriterapiaa -haasteeseen. Tämän kuukauden väriksi valitsin tummanpunaisen. Tästä voit vakoilla tulevia värejä ja näet myös menneiden kuukausien värit.

Tummanpunainen on yksi lempiväreistäni ja sitä väriä lankavarastoistani löytyykin paljon. Meinasi tulla vaikeuksia langan valinnassa, päädyin sitten käyttämään latviasta ostetun liukuvärjätyn langan jämiä. Valepalmikkoa olen halunnut jo pidempään kokeilla, joten päätin kokeilla sitä tähän työhön. No eipä ollut valepalmikkokaan hankalaa neuloa. Kiva, kun olen saanut rohkeutta kokeilla uusia juttuja, perussukat alkoivatkin jo vähän kyllästyttämään.

Varsinaista ohjetta minulla ei tähän ollut, etsin netistä vain jonkun valepalmikon ohjeen (eipä ne paljoa näytä toisistaan eroavankaan) ja neuloin sormikkaiden varret kokonaan valepalmikolla. Kun varsi oli riittävän pitkä, niin jatkoin yhtä valepalmikkopötköä, niin, että se kulki koko työn ajan nimetöntä pitkin. Muuten neuloin sileää neuletta.

Kyllä taas oli hankalat kuvattavat, tässä värit jo melko lähellä totuutta. Sormetkin ovat oikeasti punaiset, todella tummanpunaiset, vaikka ne kuvassa ainakin omalla koneellani melkein mustilta näyttävät.

Ja loppuun vielä linkit edellisiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Villasukat ja iso muistikirja

Mun miesystävä halusi sukat. Hän itse osti viime elokuussa Latvian reissullamme langat niitä varten. Ja vasta nyt sain tehtyä ne sukat. Tai on ne sukat jo tovin ollut valmiina, mutta on vain jäänyt kirjoittamatta niistä tänne.

Näissä sukissa ei ole mitään ihmeellistä. Suht pitkä, vähän löysä varsi, mutta muuten ihan perussukat. Kelpasi miehelle, paljon hän onkin noita jo käyttänyt. Vähän karheaa tuo lanka on, mutta onneksi me molemmat olemme niin karaistuneita, ettei langan karheus tunnu missään. :D


Ja koska ahkera opiskelija tarvitsee muistiinpanoja varten vihkon/muistikirjan, niin teinpähän sellaisen. Tai siis en tehnyt koko muistikirjaa, ostin Sinellistä sellaisen, jossa kannet olivat vain ruskeaa pahvia. Maalasin kannet vaaleanharmaalla ja maalin kuivuttua tummemmalla harmaalla kuvioita taustaan. Sitten kiinnitin decoupage-tekniikalla serveteistä leikattuja kalloja kannen molemmille puolille. Kiva lopputulos, johtuu varmaan noista kalloista, ne kun ovat yksiä suosikkikukkiani.