maanantai 12. helmikuuta 2018

Rumat villasukat ja taas pukkaa haastetta

Mulla on tarkoituksena tuhota vanhoja lankoja. Niinpä laitoin puikoille Socki -lankaa ja neuloin villasukat. Ja niistä tuli ihan kauheat. Lanka on kerällä kuin karamelli, tosi nättiä. Ajattelin, että vaikka niissä onkin vaaleanpunaista, tulee sukista varmasti ihanat. No ei tullut. Nuo valmiiksi raidoitetut langat vaan ei ole mun juttu. Etenkään, jos niissä on muitakin värejä kuin harmaan eri sävyjä. Nuo raidat vaan ei toimi minun silmiini.

Sovelsin ohjetta, vanhemmasta Novitan sukkalehdestä löytyi nappivarsisukat. En halunnut nappeja, kun ajattelin, että näitä voisi käyttää varrellisissa kengissä, napit painaisi ikävästi. Neuloin varren pyörönä, en tasona kuten ohjeessa. Enkä tehnyt ollenkaan "napituslistaa", kun ei näihin niitä nappejakaan tullut. Varsi on ihan kiva, tykkään tuosta kuviosta. Mutta tuo väri ja miten raidat asettuu, nääh.



Ja mä osallistuin taas käsityöhaasteeseen. Tavaroiden taikamaailma -blogin Pipo-otus emännöi tälle vuodelle vuodenaikahaasteen, johon päätin osallistua. Tähän haasteeseen ei tarvitse kuin neljä työtä, yksi kullekin vuodenajalle.

Minulla onkin jo visio siitä mitä aion tehdä. Pesukonehuovutuksen (ja neulahuovutuksen) merkeissä aion mennä tämän haasteen. Koekappale tähän on jo tehty, ja pieleenhän sekin meni. Onneksi on vielä aikaa. ;)

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Vuosi väriterapiaa, kooste

Vuosi väriterapiaa -haaste tuli ja meni. Ja mä onnistuin! Sain kaikki työt ajallaan valmiiksi ja vielä tänne blogiinkin asti. Nyt on aika kirjoittaa kooste siitä mitä tuli tehtyä.

tammikuu
Tammikuussa kaikki alkoi, ja minä olin valinnut väriksi vaaleansinisen. En edes pidä vaaleansinisestä, mutta tässähän oli ideana myös vähän haastaa itseään käyttämään värejä, joita ei ehkä muuten käyttäisi. Neuloin villasukat ja ne onkin ollut kovassa käytössä.




helmikuu
Väriksi valitsin valkoisen. Valkoinen on ihan kiva väri, mutta se on niin arka likaantumaan, että minulla jää sen takia valkoinen useimmiten hyllyyn. Haastetyöksi virkkasin asustekaulaliinan. Ja pakko myöntää, en ole käyttänyt tätä kertaakaan.




maaliskuu
Maaliskuun värinä oli tummanpunainen. Jes, yksi suosikkiväreistäni. Neuloin sormikkaat, joissa kulkee valepalmikkoraita. Näitä olen käyttänyt paljon. Lanka on melko karkeaa, joten nämä eivät sovi ihmisille, joita karkeat langat herkästi kutittaa tai raapii.




huhtikuu
Huhtikuussa oli vuorossa musta. Mustaa käytän paljon, se on niin helppo väri, kun se sopii kaiken kanssa. Tein lapaset. Paksut ja pörröiset. Näitäkin olen jo parina päivänä käyttänyt. Kömpelöthän nuo on, ei ne kädessä voi tehdä mitään. Mutta nätit ne on siitä huolimatta.


toukokuu
Toukokuussa oli turkoosin vuoro. En pidä turkoosista, enkä keksinyt mitään järkevää mitä siitä voisin tehdä. Löysin jemmoistani kerän turkoosia puuvillalankaa ja siitä päätin virkata pienen pussukan. Tuo on oikein sopiva huulirasvan, pienen käsirasvatuubin yms. säilytyspaikka. Ja kulkee näppärästi laukussa mukana. On ollut käytössä.


kesäkuu
Violetti kesäkuu. Jes! Violetista mä pidän. Neuloin säärystimet. Langassa kulkee mukana ohut heijastinlanka, nämä tein ratsastusta silmällä pitäen. Ja paljon mä näitä syksyllä käytinkin, hyvin pysyy paikoillaan myös ratsastaessa. Tällä hetkellä nämä odottavat pesua, niissä on kuraa ja hevosen lantaa enemmän kuin puhdasta pintaa.


heinäkuu
Väriksi valitsin vihreän. Tummanvihreää käytän jonkin verran, vaaleanvihreää en juurikaan. Minulla oli tummanvihreää huovutuslankaa ja päätin kokeilla taas kerran pesukonehuovutusta. Minulle oli jäänyt niistä vähän huono maku, kun aina huovutustyöni on epäonnistuneet, mutta tällä kertaa onnistuin. Lopputuloksena oli säilytyskori. Tällä hetkellä se on kirjahyllyssä täytettynä lankakerillä.


elokuu
Tummansininen elokuu. En ole juurikaan käyttänyt tummansinistä, mutta tämän haasteen ansiosta innostuin siitä. Neuloin pannan. Ja se onkin ollut tänä syksynä ja talvena kovassa käytössä. Pelkäsin, miten tuo rullautuva sileä neule toimii, mutta se onkin oikein hyvä. Niskan seudulla se saa rullautua, mutta muuten sen saa aseteltua päähän niin, ettei se rullaudu. Niskaan jää rullautumisen ansiosta kivasti "liikkumatilaa".


syyskuu
Oranssi. Ihan kamala väri. Päätin tehdä lapaset, yhdistin näihin myös valkoista. En tiedä mitä tehdä näille, tuolla ne vaatehuoneessa odottavat mahdollista uutta omistajaansa...


lokakuu
Ruskea lokakuu. Ruskeasta minä pidän, etenkin tummanruskeasta. Neuloin palmikkoneulesäärystimet, oikein nätit ja ihanat. Näitä en vielä ole käyttänyt, mutta aivan varmasti aion käyttää.


marraskuu
Väriksi valitsin harmaan. Harmaa on myös luottovärejäni, sekin on niin helppo yhdistää mihin tahansa. Minulla on ollut jo useamman vuoden työn alla pieni harmaa torkkupeitto, ja päätin tehdä sen valmiiksi. Kiva siitä tuli, tuolla se sohvalla on. Käytössä.


joulukuu
No, tietenkin joulukuu on punainen. Neuloin Novitan Venlasta piirakkasukat. Piirakkasukkia ei koskaan voi olla liikaa, on ne niin kivat. Näitäkin olen käyttänyt jo. Ja melko paljon, nämä ovat kivan ohuet, niin menee napakampaankin kenkään kivasti.


Sellainen oli vuosi väriterapiaa, oikein mukava haaste. Oli mukavaa olla mukana. Kiitos Sirpukan solmuissa, kun emännöit haasteen. Ja jotta haasteet ei tähän loppuisi, ilmoittauduin tälle vuodelle toiseen haasteeseen, siitä lisää myöhemmin. ;)

maanantai 15. tammikuuta 2018

Lappukauluri ja kirjavat villasukat

Tuli tarve kaulurille. Hevoshommissa kaulaliina ei voi jäädä takin päälle, sillä se on turvallisuusriski. Enkä mä oikeastaan halunnutkaan kaulaliinaa, vaikka saisihan sen takin alle piiloon. Se vaan aina jää huonosti ja tuntuu ikävältä. Tein sitten kaulurin. Vanhan kunnon lappukaulurin. En olekaan sitten lapsuuden lappukauluria käyttänyt.

Lankana minulla oli TeeTeen Halti, puikkokokona 3. Halti on oikein mukava lanka, melko ohut, mutta nopea neulottava, hyvälaatuisen tuntuinen, pehmeä, ei kutita tai raavi ihoa. Ohje löytyi täältä. Ohje oli oikein selkeä ja kauluri valmistui nopeasti ja ongelmitta.



Neuloin myös äidilleni villasukat. Neuloin mä isällenikin, mutta unohdin kuvata ne. Äidin villasukkiin käytin Novitan 7-veljestä multiraita lankoja. Kahta eri väriä, kaksi kerrosta per lanka. Eli räsymattosukat. Kantapäät tein yhdellä langalla, niissä en jaksanut alkaa kikkailemaan langanvaihtojen kanssa.


Ihan kivat niistä tuli. Eikä pinkkiäkään ole yhtään liikaa, vaikka sitä aluksi pelkäsinkin, meistä kun kumpikaan ei oikein ole pinkin ystävä. Selvästi nuo sukat on pari, vaikka onkin eriparisukat. Edes minä en ole niin hullu, että yrittäisin saada langat kohdistettua räsymattosukkiin siten, että molemmista tulisi samanlaiset.

lauantai 23. joulukuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, joulukuu

Se on sitten siinä. Viimeinen työ vuosi väriterapiaa -haasteeseen valmistui juuri sopivasti ennen joulua. Värinäni oli kirkkaanpunainen. En vain muistanut, että se oli KIRKKAANpunainen, muistin vain, että punainen. Hätä ei ole tämännäköinen, sillä vahigossa sattui käymään niin, että lankani on kirkkaanpunaista. Ainakin melko kirkas väri se on, minun makuuni todella kirkas.

Tein sukat. Piirakkasukat. Ne on aina kivoja neuloa ja nätti malli niissä on. Lankana oli Novitan Venla. Vähän sai silmukkamääriä sun muita laskea, mutta yllättävän kivuttomasti sujui.


Nyt ne on valmiina, taidanpa laittaa nuo jouluna jalkaan. Ja ne linkit aikaisempiin töihin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu

Vielä myöhemmin luvassa koostetta haasteeseen liittyen. Kiitos Sirpukan solmuissa haasteen järjestämisestä!

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, marraskuu

Enää ei ole paljoa jäljellä vuosi väriterapiaa -haastetta. Vain tämä ja joulukuu. Tällä kertaa värini oli harmaa. Pidän kovasti harmaan eri väreistä ja minulla onkin ollut jo ikuisuuden keskeneräisenä pienehkö torkkupeitto, joten päätin, että se saa nyt valmistua ja osallistun sillä marraskuun haasteeseen.

Tämän alla ei ole tarkoitus nukkua, halusin peiton, jota voin pitää jalkojeni päällä sohvalla lojuessani... ei vaan käsitöitä tehdessäni. ;) Peitto on kooltaan n.150cm x 90 cm. Juuri sopivan kokoinen tähän tarkoitukseen.


Lankana minulla oli jo myynnistä poistunut Novitan Aava, värinä tietenkin se harmaa. Palat on sileää neuletta ja ompelin palat siten, että joka toinen on "poikittain" ja joka toinen "pitkittäin". Reunukset on aina oikeaa, reunusten tarkoituksena on vain estää sileän neuleen rullautuminen ja ihan hyvin se toimii. Mitenkään ihmeemmin en palojen asettelua suunnitellut, minä vain ompelin niitä yhteen. Sen verran katsoin, ettei nyt koko rivi olisi samaa sävyä.

Työn tekeminen ei ollut vaikeaa. Mutta se oli tylsää. Tuntui, että paloja ei koskaan ole riittävästi ja reunuksia neuloessa tuntui, ettei pötkylä pitene lainkaan. Lopulta sain työn kasattua ja sitten vuorossa olikin järkyttävä määrä pääteltäviä langan päitä. Siinäkin tuntui menevän ikuisuus. Mutta nyt se on valmis. Hieno se ei ole, mutta kyllä se minulle kelpaa.

Loppuun vielä linkit aikaisempiin töihin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

pikainen pipo

On taas se aika vuodesta, kun käsitöitä on keskeneräisenä enemmän kuin tarpeeksi. Yhden sentään sain jo valmiiksi, nimittäin pipon. Minulla ei ollut lainkaan neulottua pipoa ja halusin talveksi tallikäyttöön yksinkertaisen peruspipon. Eipä auttanut kuin neuloa sellainen.

Ohjeena minulla oli tämä, lankana reilu vuosi sitten Latviasta ostettu merinovillalanka ja puikkokoko 3,5. Oli muuten todella miellyttävä lanka neuloa. Harmi, kun en ostanut tätä enempää ja useammissa väreissä... Pipon neulomisessa ei montaa iltaa mennyt, sehän on pelkkää joustinneuletta koko pipo. Vaikeinta oli vain valita tekisikö pipoa vai jotain muuta keskeneräistä. ;)


Yllättävän kiva, ollakseen näin yksinkertainen peruspipo. Pakko vain todeta, että nuo pipot vaan ei pysy mun päässä, aina ne nousee päälaelle "tönöttämään". Noh, tämän saan kyllä ratsastuskypärän alla pysymään kurissa.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, lokakuu

Jo kymmenen kuukautta vuosi väriterapiaa -haastetta takana. Vähiin käy... Lokakuun väriksi valitsin ruskean. Ruskea värinä jakaa mielipiteitä, mutta minä tykkään. Silti, tai ehkä juuri sen takia, oli yllättävän vaikeaa päättää mitä tekisin. Ruskeaa lankaa minulla on todella paljon ja pyörittelin niitä käsissäni miettien mitä tehdä, kunnes keksin: minun on jo pitkään pitänyt tehdä säärystimet Moda 10/2014 ohjeen mukaan. Langaksi valitsin tummanruskean lankamaailman Ville-langan.

Ohje oli selkeä, neulominen helppoa ja miellyttävää, mutta eipä näistä silti tullut sellaiset kuin ohjeen mukaan piti. Olin nimittäin tehnyt palmikko-osuutta ensimmäiseen säärystimeen jo useamman sentin, kun tajusin, että palmikkojen väliin piti tehdä kaksinkertaista helmineuletta ja minä olin innoissani neulonut tavallista helmineuletta. En jaksanut välittää siitä ja jatkoin säärystimet loppuun normaalilla helmineuleella.


Lopputulos on ihana. Pidän mallista ja väristä todella paljon. Tekisi mieli tehdä näitä lisää.

Ja totuttuun tapaan linkit aiempiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu

Ensi kuussa luvassa onkin jotain suurta, josta olettekin saanut esimakua jo aikoja sitten... ;)